Puristuspaine maittaus

harjoitustyönä mittasimme ford fiestasta puristuspaineet puristuspaine mittauksessa testataan kuinka hyvin sylinterit pitävät paineet

ennen paineiden mittausta tulee poistaa sytytystulpat ja ottaa sytytys pois käytöstä automallista riippuen helpoimmalla tavalla ja myös polttoaineen syöttö tulee ottaa pois käytöstä.

aluksi työ aloitetaan painamalla puristuspaine mittarin holkkia tulpan reikään ja autoa startataan kunnes puristuspaine mittarin neula ei enää liiku sama toistetaan jokaiselle sylinterille hyvät puristuspaineet ovat 10-14 riippuen autosta dieselissä ne ovat korkeampia

kuvassa puristuspainemittari

joka piirtää puristuspaine käyrät pahviselle lätyskälle jotta niitä on helppo lukea ja jotta ne muistaa.

Polttoainejärjestelmä

Polttoaineenmäärä

Suihkitusaika=>

• mitattu ilmamäärä
• kaasuläpänasento
• lämpötunnistimet
• lambda-säätöjärjestelmä

polttoaineen paine

polttoianepumpun yleinen kytkentä kaava

polttoainepumpun teho 

polttoaineensäätimen toiminta

Suihkusuutin

Magneettiventtiili

kelanresistanssi 2....16ohmia

Sytytysjärjestelmät

Yksittäiskipinä

Tunnistaa siitä että jokaisen tulpan kohdalla on oma puola. Yleensä puola on tulpan päällä ja sen voi ottaa kumitiivisteineen pois yleensä se on kiinni ruuvilla.

Kaksoiskipinä

Kaksoiskipinäpuolassa puolat ovat sijoitettu pareittain kahta sylinteriä kohden. kummankin puolan liittimien oikeat parit voidaan löytää yleismittarilla

Yksikipinä

Yksikipinäpuolassa johdot lähtevät kaikki pyörivältä virran jakajalta jonka liittimistä tulpan johdot joiden resistanssi on noin5kiloohmia/1cm ja kiinnittyvät tulppien päihin.

Anturit ja toimilaitteet

Asentotunnistimet

Induktiivinen anturi

• vaihtosähköntuottaja
• Kela-> RESISTANSSI
• 
  
• Etäisyys "trikkeristä"Esim kampiakselin asentotunnistin
• 

Hall-anturi

• Mitataan käyttöjännite pulssi
• NTC-vastus

Toimilaiteet

Kaasuläppä

• Moottori
• Kelan resistanssi
• käyttöjännite
• Käyttöjännite->säätökeinot:(sarjavastus)Pulssisuhdeohjauksella

Karamoottori

• normaali kestomagneetti moottori
• kela
• harja
• suunnanvaihto napaisuutta muuttamalla

Askelmoottori

• Kelojen resistanssimittaus
• kelojen jännite

Moottorin ohjausjärjestelmä

moottorin ohjausjärjestelmä

Moottorinohjaus on moottorin prosessin ohjausta erilaisissa käyttötilanteissa, jotta ohjausta voidaan tehdä, moottorin toiminta tavat pitää olla tiedossa

Tärkeimpiä seikkoja moottorinohjauksen kannalta ovat,

•  polttoaineen/ilman seos
•  sytytys

Moottorin tehoon voidaan vaikuttaa ohjaamalla sytytyksen, polttoaineen ja ilmamassan määrää. Perustilanteessa, kun kaasua painetaan, ohjataan lisää polttoaineen ja ilman seosta palotilaan ja teho kasvaa.

Moottorin käyttöolosuhteet

•  Kylmäkäynnistys (rikastus)
• Kylmäkäynnistyksessä on varmistettava syttymiskelpoisen seoksen määrä palotilassa. Olosuhteet tunnistetaan moottorin lämpötilaa mittaavan anturin kautta. Polttoainesuuttimien aukioloaikaa säätämällä voidaan vaikuttaa seoksen laatuun.
• Kylmäkäynnistys vikoja voi lähteä tutkimaan akusta ja käynnistysjärjestelmän toimivuudesta, Ja myös polttoaineen saannin kautta. Sytytysjärjestelmästä voi tarkistaa ensiö- ja toisiojännitteen.
•  Lämmityskäyttö (joutokäynnin tasaus)
• Joutokäynti tasataan täytöksen, eli ilma/polttoaineen seosta muuttamalla. Moottorin pyörintänopeus tunnistetaan kampiakselin-asentotunnistimen avulla. Kaasuläpän asentotunnistin kertoo ECU:lle, missä asennossa kaasuläppä on. ilman/polttoaineen seosta muutetaan ja ilman määrää lisätään kun moottori lämpiää.
•  Kiihdytys  (rikastus/täppiteho)
• Kiihdyttäessä tarvitaan huolella tehoa, joten moottoriin syötetään rikkaampaa seosta. Lambda-anturi lakkaa toimimasta ja moottori voi tuottaa enemmän tehoa. Kiihdytykseen vaikuttavat kaasupolkimenasentotunnistin ja nakutusanturi.
•  Täyskuorma-ajo (maksimiteho)
• Täyskuorma-ajossa annetaan moottorin toimia maksimaalisella pyörintänopeudella saavuttaen moottorista irti sen täysi teho. seos säädetään rikkaalle. Seoksen suhde kuitenkin on oltava tarkka, jotta tehot on täppi hyvät.
•  Moottorijarrutus
• Moottorijarrutuksessa seoksen syöttö lopetetaan. Pyörintänopeus on yli 1500 kierrosta minuutissa. moottorin kierros luku lasketaan joutokäynnille
•  Osakuorma-ajo
• Osa-kuorma-ajossa moottoria pyritään käyttämään ominaiskulutuksen kannalta optimaalisella alueella.
•  Ajo vähä happisessa ilmatilassa (korkealla ajettaessa)

ajettaessa korkealla rajoitetaan turboahtimen pyörintänopeutta sillä ahdin pyörii nopeammin ohuessa ilmatilassa.

Moottorinohjaus

Sytytyspuola

Kuvassa sytytyspuola joka antaa tarpeeksi suuren jännitteen sytytystulpalle kun moottorin ohjaus (ecu) näin määrää kampiakselin asentotunnistuksen avulla jotta kipinä saadaan oikeaan aikaan oikeassa ajassa kiertoon nähden.

kuvassa sytytys tulppa joka on kiinni omassa reijässään. sytytystulppa muodostaa puolan jännitteestä kipinän joka sytyttää bensan ja ilman seoksen. (jännite on noin 5-10kv)

Kuvassa kaasuläppä jolla säädetään moottoriin menevä ilman määrän joka sekoitetaan polttoaineeseen. jos ilmaa on liian vähän polttoaineeseen verrattuna on seos rikasta ja jos ilmaa on liikaa polttoaineenseen verrattuna on seos laihaa.

kuvassa ruisku suuttimet jotka suihkuttavat bensan ja ilman seoksen moottoriin oikealla hetkellä moottorin työkiertoon nähden sytytystulpalla sytytetään seos jotta aikaan saadaan räjähdys joka aiheuttaa liike energiaa työntäen mäntiä. mitä enemmän moottoriin seosta syötetään sitä suurempi on moottorin täytös aste ja kierros luku kasvaa.

kuvassa nokka-akselin asentotunnistin joka auttaa moottorin ohjausyksikköä selvittämään työkierron vaiheet ja oikean ajoituksen kipinälle ja ruiskusuuttimien suihkuttamiselle